Pystyäksemme tarjoamaan asiakkaillemme Suomen monipuolisimman valikoiman erilaisia luonnonhunajia, olemme kehittäneet mehiläistarhauksen ja hunajan käsittelyn menetelmiä varsin pitkälle verrattuna perinteiseen kotitarvetuotantoon. Pitkän kokemuksemme ansiosta tietotaitomme on omaa luokkaansa. Tunnustuksena ammattitaidostamme olemme saaneet useita palkintoja ja kunniamainintoja.
Hunajan koostumuksen ja sen miten nopeasti se kiteytyy, ajatellaan usein johtuvan hunajan käsittelystä tai laadusta, mutta se on täysin riippuvainen meden alkuperästä eli siitä, mistä kasvista mehiläiset ovat hunajan keränneet. Luontaisestikin erittäin juokseva hunaja, alkaa kiteytyä jossakin vaiheessa, jos säilytyslämpötila on alle 20 astetta.
Toisaalta varsinkin moni Euroopan ulkopuolella tuotettu hunaja on huonosta tuotantohygieniasta johtuen pastöroitu eli se on lämmitetty korkeaan lämpötilaan, mikä saa aikaan sen, että hunaja pysyy luonnottoman pitkään juoksevana. Pastörointi aiheuttaa myös sen, että suurin osa hunajan arvokkaista aineista tuhoutuvat (mineraalit, entsyymit, antioksidantit ym.). Hunajan hyvät ominaisuudet säilyvät parhaiten huoneen lämmössä ja sitä viileämmässä. Kuitenkaan esimerkiksi lämpimään teehen sekoitettu hunaja ei muutamassa minuutissa kadota kuin pienen osan entsyymeistä.
Luonto on luonut mehiläisen hunajan kerääjäksi ja mehiläinen valmistaa hunajan alusta loppuun asti, johon kuuluu siivilöinti, pakkaaminen mehiläiskennoon ja mehiläisvahalla kennon sulkeminen. Kun kennon kansi on suljettu, hunaja on valmista ja kypsää. Hunaja on tällöin täysin ilmatiiviisti pakattu ja se on ihmisravinnoksi kelpaavaa. Mehiläishoitaja poistaa loppukesästä sadonkorjuuaikaan hunajakennot pesästä linkousta varten. Ennen linkoamista kennojen vahakansi kuoritaan, jotta hunaja saadaan kehistä pois. Lingon pyöriessä keskipakovoima irrottaa hunajan kennoista. Kun hunaja on saatu lingottua, kehät menevät takaisin mehiläispesille uusiokäyttöön.
Kansien aukaisemisessa ja linkouksessa vahan palasia sekoittuu hunajaan ja tämän vuoksi ne pitää siivilöidä hunajasta pois. Hunaja on noin viikon säiliössä, jonka jälkeen pienimmät vahan palaset kelluvat hunajan pinnalla ja hunaja on purkitusta varten valmista. Viikon odottelun jälkeen osa hunajista siirretään kylmiöön ja jäähdytetään noin +5 asteeseen, mikä kiihdyttää hunajan kiteytymistä. Kylmiössä tapahtuva kiteytyminen saa aikaan hyvin pienikiteisen hunajan, joka kuluttajasta tuntuu pehmeältä ja levitteenomaiselta. Hunajalaadut, jotka eivät luontaisesti kiteydy nopeasti, pakataan purkkeihin nestemäisessä muodossa kuten Korpihunaja ja Mustikka Lapland. Hunajan käsittelyssä huolehditaan siitä, etteivät hunajan hyödylliset entsyymit tuhoudu esimerkiksi kuumennuksen seurauksena. Me emme lämmitä hunajaa missään vaiheessa haitallisen korkeaan lämpötilaan ja lämmitystä tapahtuu ainoastaan, kun se on tarpeellista purkituksen onnistumiseksi. Hunajan käsittelyä ja laatua määrittää hunaja-asetus.
Kehittämämme kylmävaivausmenetelmä estää kiteytyneen hunajan kovettumisen. Kylmävaivattu hunaja säilyy notkeampana ja sitä on helpompi käyttää. Kylmävaivattuun hunajaan ei lisätä mitään, eikä tässä käsittelyssä kärsi hunajan luontaiset hyvät ominaisuudet. Se on aina aito 100-prosenttinen luonnontuote.
Varsinkin juokseva hunaja kannattaa säilyttää huoneenlämmössä keittiön pöydällä tai tavallisessa ruokakaapissa. Hyvä säilytyslämpötila on vähän yli 20 astetta. Kiteytynyttä hunajaa voi säilyttää viileämmässäkin tai ainakin auringon valolta piilossa. Tällöin hunajan kaunis vaalea väri pysyy tasaisena ja siihen ei tule kerrostumia.
Oikein säilytettynä hunaja säilyy vähintään kaksi vuotta, yleensä pidempäänkin. Hunajaan on merkittävä parasta ennen -päiväys, vaikka paljon vanhempikin hunaja on syömäkelpoista. Sillä ei juurikaan ole merkitystä, onko hunajapurkki ollut jo avattuna aiemmin, kunhan se ei ole saanut kosteutta tms. Myöskään koostumuksen ja värin muutos ei ole selvä merkki siitä, että hunaja olisi pilalla. Oma haju- ja makuaisti ovat hyvät mittarit arvioitaessa sitä, onko kaapista löytynyt hunaja edelleen hyvää.
Kiteytyneestä hunajasta saat helposti juoksevaa lämmittämällä sitä lämpimässä vesihauteessa tai muulla tavoin. Hunajaa voi myös pakastaa. Esimerkiksi syksyllä juoksevana hankittu, mutta huoneenlämmössä kiteytyvä hunaja on pakastuksen ja sulatuksen jälkeen taas juoksevaa.
Tarhuri ei ole työtön talvellakaan. Tuotantokalusto huolletaan heti linkouksen ja mehiläisten talviruokinnan jälkeen. Pesälaatikoiden seinämistä poistetaan villit rakenteet ja kittivaha ja laatikot pestään ja desinfioidaan. Kaluston kunto tarkastetaan ja se lajitellaan valmiiksi seuraavaa satokautta varten. Kennoihin on saattanut jäädä vähän hunajaa, jonka mehiläiset käyttävät keväällä mielellään ravinnokseen. Rikkoutuneista kakuista otetaan talteen mehiläisvaha. Se toimitetaan vahavalimolle, joka sulattaa vahan ja prässää siitä uusia kennostoaihioita.
Talvella mehiläishoitaja valmistaa uusia pesälaatikoita ja kehiä. Kehälistat vahvistetaan tukilangoin ja varustetaan mehiläisvahasta prässätyillä kennostoaihioilla eli pohjukkeella. Pohjuke säästää mehiläisten työtä kesällä.
Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla uutuuksista, kampanjoista ja markkinatapahtumista. Uutiskirjeen voi peruuttaa ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun.